Every breath, Every hour has come to this

Yhdeltä yöllä minä istun yksin asunnossani ja mietin. Mietin, miten asiat täällä maailmassa tapahtuvat, miten ne hetken ovat pinnalla, jonka jälkeen ne unohdetaan. Niin kävi kai minullekin.

Mietin, miten kummallista elämä on. Miten sanotaan, että avaruus on ääretön, mutta miten voi tietää onko se ääretön, jollet ole nähnyt sitä? Samaa voi sanoa tulevaisuudesta. Et ole nähnyt ennustajan pallosta mitä tulee käymään, joten et voi tietää mitä tapahtuu, missä, milloin, miten ja kenen kanssa. Tiedät vain, että niin mahdollisesti voi käydä. Tiedät myös, unelmasi, haaveesi. Tiedät myös jo tapahtuneet asiat, muistot. Ne ovat olemassa, mutta silti eivät enää ole.

Ainoa, jonka aina voit tietää todeksi, on tämä hetki.

Muistan asioita viime viikosta, mitä tein, kenet tapasin, missä olin. Voin myös kuvitella, että huomenna tiskaan ja siivoan. Mutta niitä en tiedä niin varmaksi kuin tämän hetken.

Tämä hetki on hyvä.

Tällä hetkellä minulla on hyvä olla.

Öisin kaikki on kauniimpaa. Rauhallisempaa, levollisempaa. Varjot kaartuvat kauniisti seinille pöytälampun keltaisesta valosta. Tee maistuu taivaalliselle. Ja kun silmäluomia vihdoin alkaa painaa, on ihana kömpiä peiton alle, nukahtaa sängyn pehmeään lämpöön.

Saatan tämän kaiken joskus kauniimpana tulla näkemään

Mä haluisin herätä aamulla iloisena ja onnellisena, en väsyneenä ja niin tympääntyneenä tähän arkeen. Haluun syödä rauhassa aamupalaa siistissä keittiössä, en niin, etten ikinä ehdi syödä ja keittiö on kuin pommin jäljiltä. Haluun tehä asiat rauhassa ja ajan kanssa, en kiireellä. Haluan kuvata, tehdä kaikkea musiikkiin liittyvää, taiteilla, sisustaa, tehdä ruokaa, elää mun tyylillä, elää hetkessä.

En haluu käydä enää lukiota. En koe sitä tarpeelliseks, ainakaan tällä hetkellä, enkä kuulu tuonne porukkaan. Oon älynny, et haluan jotain ihan muuta. Ja tiedän myös sen, et en menetä tai oo menettäny vielä mitään. Mulla on kaikki ovet vielä auki. Jostain kun sais energiaa ja inspiraatiota tehdä kaikki mitä haluan.

Parhaita on just ne päivät, kun on saanut tehdä sitä mitä rakastaa ja illalla voi ilosena mennä nukkumaan. Aamulla herätä innoissaan uuteen päivään ja uusiin kokemuksiin. Haluun löytää ne päivät.

I am a mountain I am the sea You can't take that away from me

Meri. Kuvaan aina merta.

Miks?

Vapaus. Meri on ikuinen ja loputon.

Mietin usein, miks tä maailma on näin kaunis, mut silti niin paha? Eihän siinä oo mitään järkeä. Jos kaikki ihmiset löytäis kauneutta joka asiassa, kaikki olis toisin. Siitä oon varma. 

Mut ihmiset on pahoja.  

Mua kiehtoo myös se ajatus, et jättäis kaiken taakseen ja alottais alusta, ilman mitään facebookkeja ja muita. Millasta elämä silloin olis? Ootteko ikinä miettiny? Ainakin oppis arvostamaan asioita eri tavalla ja varsinkin tätä elämää.

Miks mä kirjotan taas tällasta tekstiä?. Sitä vaan tulee ja se on hyvä juttu. Näistä hetkistä tykkään täysillä ko ajatukset lentää, fiilis on hyvä ja inspiraatioo löytyy. Elämä on joskus, satunnaisina hetkinä, tosi ihanaa. Ja ne hetket on yleensä yksin, musiikin ja luonnon kanssa.

Joku päivä vielä erakoidun jonnekki saarelle ja elän onnellisena elämäni loppuun siellä tietämättä mitään muun maailman menosta.